Wikipedia määrittelee sanat Retro ja Vintage seuraavasti:
Vintage= menneiden vuosikymmenten vaatteita ja esineitä. Alunperin sanaa käytettiin ainoastaan viinien yhteydessä.
Retro= aiempien vuosikymmenten tyyliä, muotia tai muuten vanhan tuntuista ainesta, jota sovelletaan uudestaan nykyaikana. Myös verbiä "retroilla" käytetään.
Lapsuuteni ja nuoruuteni ajoittuu 1960 ja-
70-luvuille ja monet tuon ajan esineet herättävät minussa
nostalgisia tunteita ja tuovat mieleen myös muistoja.
Yksi
suosikkiblogeistani onkin "70-luvulta Päivää", jonka sivuilla voi fiilistellä, ihastella ja ihmetellä tuon ajan muoti-ilmiöitä.
Samaisen blogin sivuilla näin jokin aika sitten Aarikan
peltipurkkeja:"Kukkasia", "Tuliaisia" ja "Riemuraitoja". 60-ja
70-luvun Aarikan peltiastiat olivat menestys ja niitä myytiin paljon
ja juuri siksi niitä myydään vielä nykyisinkin kirpputoreilla kohtuuhintaan. Purkinkuvia ihastellessani tuo nostalginen tunne valtasi minut niin, että halusin hankkia itsellenikin pari purkkia.
Kirpparille
asti en viitsinyt purnukoita lähteä
etsimään, kun on olemassa "nettikirppareitakin". Omat suosikki shoppailusivuni
ovat
Tori.fi ja Huuto.net ja sieltäpä vanhoja Aarikan purkkeja löytyikin. Hinnat
vaihtelivat kunnosta riippuen kympistä kolmeenkymppiin. Kirpputorilta Aarikan purkkeja voi löytää vieläkin edullisemmin.
Tori.fi
sivustolta ostin hyväkuntoisen Aarikan "Riemuraita" purkin. "Riemuraita" purkit olivat tuotannossa vuonna
1973 ja tietääkseni niitä ei ole valmistettu sen jälkeen. Kyseessä
pitäisi olla siis aito 70-luvun "Vintage"-purkki.
Jos
haluaa vielä varmistua siitä, että purkki on Aarikkaa, niin pohjassa
lukee "aarikkaFINLAND". Fazerin Mariannea ja Mariminttiä myytin lähes
samanlaisissa purkeissa aikoinaan, mutta niiden purkkien pohjassa ei lue mitään.
Toisen hyväkuntoisen ja aidon Riemuraitapurkin
"huusin" Huutonetistä.
Punaisesta purkista tuli astia pannukahville ja paikka löytyi keittiön ikkunanlaudalta Finelin "Vintage"-kahvipannujen viereltä ja..
..vihreästä purkista tuli nappipurkki käsityöhuoneeseeni. :)Ihan kivat nostalgia-purkit..ehkäpä joskus hankin lisääkin näitä.
Toinen vastikään tekemä ostokseni on käsityöhuoneeni seinävalaisin. Se onkin tosi hyödyllinen kapistus käsitöitä tehdessä ja varsinkin nyt, kun työn alla on isotöinen ryijy.
Seinävalaisinta en lähtenytkään "vintagena" hakemaan, sillä vanhat kirppareilta hankitut sähkölaitteet saattavat olla jopa hengenvaarallisia käytössä.
Mieleinen valaisin löytyi Oulun Limingantullista Hammarin sähköstä ihan kohtuuhintaan 29,50 eurolla.
Kaikinpuolin oiva ostos: mukavan mallinen, valaisee hyvin ja valoa voi myös kohdistaa joka suuntaan vääntämällä vieteriä. Lisäksi valaisin on selvästi retro-henkinen, sillä sitä katsellessa se 70-luvun tunnelma tulvii mieleeni.:)
Valaisin sopii mukavasti käsityöhuoneeseeni ja Joan Miron julistetaulun "kaveriksi". :) Pakko on vielä tässä kohtaan mainita, että kuvassa on omasta mielestäni kotini tärkein ja mukavin huonekalu eli nahkainen lepotuoli. Tuolissa on tosi mukava virkata ja neuloa ja ryijyäkin ommella. Niin hyvän asennon tuolissa saa, etteivät niska ja -hartiakivut ole vaivanneet, vaikka paljon käsitöitä teenkin.
Mutta nyt juttuni jo rönsyilevät otsikonkin ohitse eli onkin aika päättää tämänkertainen postaukseni.
Oikein mukavaa illajatkoa!
Toivoo Seijasisko